Uuden tyyppisenä tiedonnäyttövälineenä, joka on kehittynyt nopeasti ympäri maailmaa 1980-luvun lopulla, LED-näytöt käyttävät pistematriisimoduuleja tai pikseleitä, jotka koostuvat valodiodeista-suuren{2}}aluenäytön muodostamiseksi. näyttö, jolla on korkea luotettavuus, pitkä käyttöikä, vahva ympäristöön sopeutumiskyky ja hinta Korkean suorituskyvyn ja alhaisten käyttökustannusten ansiosta se on nopeasti kasvanut valtavirran litteän näytön tuotteeksi viimeisen kymmenen vuoden aikana ja sitä on käytetty laajalti tietonäytön kenttä. Joten mikä on LED-näytön toimintaperiaate?
Ymmärtääksesi LED-näytön toimintaperiaatteen, sinun on ensin selvitettävä LED-näytön eri signaalitrendit. LED-näytössä on pääasiassa 5 signaalityyppiä. Nämä 5 signaalia on koordinoitava, jotta tiedonsiirto saadaan valmiiksi näyttöön. Näyttö toimii. Tässä artikkelissa esitellään 5 eri signaalin toiminnot.
LED-näyttö koostuu kolmesta osasta: tiedonkeruujärjestelmästä, ohjausjärjestelmästä ja näyttöjärjestelmästä. Datasignaalin suunta on: Oheislaite-Tietokone-DVI-näytönohjain-Tiedonlähetyskortti-Datavastaanottokortti-HUB-sovitinkortti{{5} }}Näyttö.
Todellinen tilanne on, että HUB-sovitinkortti on tiedonsiirron viimeinen linkki ja kaikki signaalit löytyvät HUB-sovitinkortilta. HUB-sovitinkortti on kortti, joka jakaa ohjauskortilta tulevan signaalin useisiin haaroihin, jota kutsutaan myös jakajakortiksi. Normaalioloissa se määräytyy itse LED-elektroniikkanäytön pituussuuntaisen numeron mukaan.
Näytön sisältämät erilaiset signaalit. Signaali alkaa HUB-kortista ja liitetään yksikkökorttiin tai moduuliin litteällä kaapelilla tiedonsiirron suorittamiseksi loppuun. Datasignaalien sarjalähetystä lukuun ottamatta kaikki muut signaalit lähetetään rinnakkain. Analysoi nyt eri signaalien vaikutuksia seuraavasti:
(1) CLK-kellosignaali: siirtorekisteriin syötetty siirtopulssi, jokainen pulssi saa tiedon siirtymään yhden bitin sisään tai ulos. Dataportin data on koordinoitava kellosignaalin kanssa, jotta dataa voidaan lähettää normaalisti, ja datasignaalin taajuuden tulee olla 1/2 kertaa kellosignaalin taajuus. Joka tapauksessa, kun kellosignaali on epänormaali, se saa koko levyn näytön sekaisin.
(2) STB-salpasignaali: Kun yhden kanavan tiedonsiirto on valmis, STB-salpasignaali on voimassa ja siirtorekisterin tiedot on lukittu, ja datasisältö näytetään ohjauspiirin kautta LED-valon sytyttämiseksi. Koska käyttöpiiriä ohjataan kuitenkin EN-aktivointisignaalilla, sen syttymisen edellytyksenä on oltava, että aktivointi on kytketty päälle. Lukitussignaali on myös sovitettava yhteen kellosignaalin kanssa, jotta koko kuva näytetään. Joka tapauksessa, kun lukitussa signaalissa on poikkeavuus, koko kortti näkyy häiriöttömästi.
(3) EN-aktivointisignaali: koko näytön kirkkauden ohjaussignaali, jota käytetään myös näytön sammuttamiseen. Säädä vain sen käyttösuhde hallitaksesi kirkkauden muutosta. Kun aktivointisignaali on epänormaali, koko näyttö näyttää tummalta, tummalta tai pyrstävältä.
(4) Väritietosignaali: Anna kuvan näyttämiseen tarvittavat tiedot. Se on koordinoitava kellosignaalin kanssa, jotta tiedot voidaan lähettää mihin tahansa näyttöpisteeseen. Yleensä punainen, vihreä ja sininen datasignaalit erotetaan näytössä. Jos datasignaali on oikosuljettu-positiiviseen tai negatiiviseen napaan, vastaava väri näyttää täyteläiseltä tai ei kirkkaalta. Kun datasignaali keskeytetään, vastaava väri näytetään. Tilanne on epävarma.
(5) ABCD-linjasignaali: se on olemassa vain dynaamisen pyyhkäisynäytön aikana. ABCD on itse asiassa binääriluku ja A on pienin bitti. Jos ABCD-signaali ilmaistaan binäärimuodossa, suurin ohjausalue on 16 riviä (0000-1111), 1/4-skannaus on käynnissä Niin kauan kuin AB-signaali on kunnossa, koska AB-signaalialue on 4 riviä (00-11). ). Kun linjaohjaussignaali on epänormaali, näyttöön tulee kohdistusvirheitä, korostuksia tai kuvien päällekkäisyyttä jne.
